perjantai 2. tammikuuta 2009

Neljäs osavaltio ja uusi joulu

Day 13. Las Vegas - Williams, Arizona.

Tänä aamuna päätettiin varmistaa aamupalan saanti ja tilattiin aamiainen vuoteeseen room servicestä. Pitihän sekin kokeilla...


Klo 11 tsekattiin itsemme ulos ja saatiin Jack Bauer -automme alle. Sitä olikin ollut jo ikävä! Yksi tärkeä nähtävyys oli vielä näkemättä ja kokematta, joten suunnattiin pakollisen Hard Rock Cafe -vierailun jälkeen Stratospheren näköalatorniin, jonka huipulla oli huvipuistolaitteita. Muut huimapäät paitsi Ulla panivat itsensä likoon ja syöksyivät kuoleman laitteisiin kolmessasadassa metrissä! Laitteita mainostettiin sloganeilla "It's okay to cry like a little girl" ja "Hope you have extra panties with you"... Huippuihin hurahtaneella hurjapäällä Heinilläkin tuli laitteessa äitiä ikävä ja raavas Make puristi rystyset valkoisena kahvaa maailman korkeimmalla olevassa huvipuistolaitteessa, joka syöksi kyytiläiset vaunulla pilvenpiirtäjän reunan yli.


Matka jatkui Vegasin läpi kohti Arizonaa. Hämmästyneinä panimme merkille, että Vegasin loisto rajoittui vain parille kadulle ja muu neiborghood on karun ja köyhän näköistä asuma-aluetta pölyisine ja kitukasvuisine pihoineen. Ja Vegas on kuulemma USA:n nopeimmin kasvava kaupunki. Miksi?!



Matka soljui Chervoletilla yli vuorien ja ohitimme mykistävän valtavan Hooverin padon, joka on tuttu leffoista. Harmi vain, että pimeällä ei näkynyt alas kunnolla. Matkaa viivästytti vastaantulevalla kaistalla sattunut ketjukolari, jonka takia liikenne oli jumissa arviolta tunnin. Mutta mottomme kuuluu, että "mihinkäs tässä on kiire, kun ei ole mitään mihin mennä." Loppureissuksi ei ole varattuna mitään majoituksia. Jännistystä matkalle toi tiellä oleva security check, jossa pistotarkastettiin autoja. Edellinen auto joutui syyniin, mutta meidän uskottava ajokkimme sai hurauttaa läpi ilman sen kummempia kontrolleja. Ylitystä juhlittiin nallekarkeilla! Matkasta täytyy kertoa myös se, että takapenkillä istuu nyt uusi perheenjäsenemme Sebastian, joka on Miragesta saatu käsinukke-sammakko, joka näyttää kilpikonnalta.



Tien varrella näkyi monia varoituksia. Varokaa hyppiviä peuroja, varokaa "kentaureja" (tai jotain isompisarvisia hirvekkäitä), varokaa kiviä, varokaa liukkauta, varokaa jäätä... Jäätä? Miten voi olla jäätä, kun aamulla paistateltiin Vegasin auringossa? Pimeässä ei näkynyt mitään jäitä, joten saapuminen Williamsissa sijaitsevaan Best Western -hotelliin oli valtaisa ihmetys. Ulkona oli yli metriset lumikinokset!!! Hotellia ei oltu varattu ennalta ja karautimme vain ensimmäisen sopivan pihaan, kun ajaminen alkoi puuduttaa yli kuuden tunnin ajon jälkeen. Saimme kaksi huonetta kingsize-sängyillä ja aamupalalla. Ylellistä! Hotellin sisustus on jouluinen ja maisemat ovat kuin Kauniiden ja rohkeiden Big Bearista konsanaan. Niin se vuosi vaan vierähti ja taas on joulu. No, tämä "jouluaattoilta" kului arkisesti kuitenkin pyykkäyksen merkeissä.



Sairausbarometri: Make tervehtynyt, Sari kuumeessa. Paksu väsynyt ja vähän kurkku- ja mahakipuinen ja muut yskäisiä.

-Ulle, Pax ja Henutin

1 kommentti:

  1. Aivan kiva kuulla, että teillä siellä on jotain aivan tavallistakin elämää, pyykinpesua!:).

    Tuollaisia huvipuistoja ei taida näiltä leveysasteilta löytyä. Linnanmäki tuntuu aivan lastenleikiltä tuohon verrattuna.

    Millaista mahtaakaan olla köyhempi asuinalue, kun tuo Las Vegas näyttää noin loistokkaalta paikalta.

    VastaaPoista